Taloudellinen riippumattomuus

Taloudellinen riippumattomuus

Tervehdys! Taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa minulle sitä, että voin halutessani jäädä eläkkeelle ennen 67-vuoden eläkeikääni pelkkien pääomatuloista (osakesijoitukset, rahastot) saatavien tuottojen turvin.  Toisin sanoen, toimeentuloni on turvattu ilman että minun tarvitsee tehdä työtä, vaan raha tekee töitä puolestani.


Taloudellinen riippumattomuusKuulun niihin ihmisiin, jotka oikeasti nauttivat työn tekemisestä, tiimitöistä ja yhteisistä tavoitteista. Työnteon kokonaan lopettaminen ei minulle sinällään siis ole itseisarvo, mutta vapaus tehdä itse päätös missä, miten ja kuinka paljon työtä haluan tehdä on. Varsin kutkuttava ja stressitön elämisen tila, eikö, varsinkin kun eläkeikä on nykyään veteen piirretty viiva, samoin eläkkeen määrä.

Taloudellinen riippumattomuus vs raharattaat

Varoituksen sana, edellä oleva ajatus ennen aikaisesta eläköitymisestä saa monen ihmisen näkemään punaista tai ainakin epäilemään, että tuollainen hihhulointi on täysin tavallisen ihmisen ulottumattomissa, systeemin vastaista, huijausta ja mahdotonta. Sano, jos olen mielestäsi väärässä, mutta meidät on koulutettu ja kasvatettu elämään ns. raharattaassa jotenkin näin:


Taloudellinen riippumattomuus, raharattaat
           1. Käy koulusi.
           2. Mene töihin.
           3. Tee 50 vuotta töitä.
           4. Lottoa, jotta edellistä kohtaa ei tarvitsisi tehdä.
           5. 50 työvuoden jälkeen jää eläkkeelle ja totea että:
              a) teit liikaa töitä
              b) tärkeintä elämässä on läheiset, yhdessäolo ja vapaa-aika.

Tuttavani mökin ulkohuussia koristaa pieni taulu, jossa lukee: "Elämässä ei vuosilla ole merkitystä, tärkeintä on osata käyttää hetket". Mielestäni tämä on hyvin sanottu. Niitä pieniä hetkiä tuntuu kiireisen arjen keskellä olevan vain liian vähän.

Entäpä jos putkessa, jonka läpi meitä ollaan työntämässä onkin aivan liian kapea suuaukko? Mitä jos vanhempamme, opettajamme, parturimme ja kirjaston täti ovatkin väärässä ja on oikeasti olemassa keino hypätä pois oravanpyörästä, ihan ilman onnenpotkujakin, ja jopa parantaa samalla elämänlaatuamme? Enkä nyt puhu Lottovoitosta tai kannusta sinua sijoittamaan Bitcoiniin, saatika houkuttele sinua verkostomarkkinoinnin pariin, vaan puhun hyvin yksinkertaisesti kaikkien tuntemasta totuudesta: "Ei ne suuret tulot - vaan ne pienet menot". Taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen ei ole kiinni niinkään siitä paljonko tulosi ovat, vaan siitä paljonko tuloistasi pystyt säästämään eli säästöasteestasi, ja tähän pystyt itse merkittävästi vaikuttamaan!

Virallinen eläkeikä vs oma tavoitteeni

Eläketurvakeskuksen Työeläke.fi sivuilta voit tarkistaa oman eläkeikäsi. Alin ikä, jolla itse voin siirtyä vanhuuseläkkeelle on 66 vuotta ja 8 kk. Tätä kirjoittaessani siihen on aikaa pyöreästi 30 vuotta.
K-O-L-M-E-K-Y-M-M-E-N-T-Ä vuotta eläkkeeseen! Kiesus.

Virallinen eläkeikä
Kuvan lähde: Tyoelake.fi/elakelaskurit/
Olen asettanut itselleni tavoitteen, että puolitan tuon ajan ja siirryn eläkkeelle täyttäessäni 50 -vuotta. Toisin sanoen, kiitän kauniisti työnantajaani, joka ystävällisesti pidättää jokaisesta palkastani työeläkemaksun ja tilittää sen eteenpäin, jotta voisin 30 vuoden päästä nauttia ansaitusta eläkkeestäni, mutta päätän hypätä raharattaan ulkopuolelle aikaisemmin. Ja vieläpä niin että saman ikäinen vaimoni jää eläkkeelle myös tuolloin. Eikä meistä kumpikaan ole lakimies, lääkäri tai toimi toimitusjohtajana vakavaraisessa yrityksessä, emmekä me saa huikeita vuosibonuksia. Meillä on talolaina, kaksi kouluikäistä lasta ja koira, sekä unelma siitä että tekemällä muutaman vuoden järkeviä taloudellisia päätöksiä, pääsemme nauttimaan vapauden tunteesta paljon aikaisemmin kuin ikäisemme. Ja mitenköhän se sitten tulee tapahtumaan, kysyt sinä? Käymällä töissä, säästämällä palkkatuloista, sijoittamalla osakkeisiin ja rahastoihin ja korkoa korolle -ilmiötä hyödyntämällä.

Suuret tulotko takaavat hyvän talouden?

Ensimmäinen harhakäsitys, jonka haluan oikaista on se, että vain suurituloinen voi saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden. Voisin jopa väittää, että moni suurituloinen on pienituloista pahemmin jumissa raharattaassa, koska elämäntapainflaatio on vienyt mukanaan: tulojen noustessa on otettu valtava asuntolaina valkoiseen kivitaloon Espoossa ja mökkiin Porvoossa, hienoon veneeseen, moottoripyörään ym. Työsuhdeautona on Audin A6 Avant ja taloudesta löytyy omakin auto, senkin pitää olla premium -malli, koska naapurillakin on. Kotona käy siivooja kaksi kertaa kuukaudessa ja etelänlämmössä makoillaan joka talvi ja kesä. Joka kuukausi rahaa tulee paljon, mutta sitä myös menee paljon, eikä säästöön jää itse asiassa mitään. Säästöaste on tällöin nolla.

"I work all night, I work all day, to pay the bills I have to pay
Ain't it sad
And still there never seems to be a single penny left for me
That's too bad"
- Money Money Money, Abba

Kuvittele mitä kyseisessä elämäntilanteessa tapahtuu työttömyyden tai sairauden kohdatessa, kun maksimilleen venytetty kulurakenne pysyy samana, mutta tuloja ei enää samalla tavalla tulekaan. Varsinkaan jos mitään puskuria ei yllättäviä tilanteita varten ole.

Säästöaste

Mikä tämä mystinen säästöaste sitten on, jonka jo pariinkin kertaan mainitsin? Säästöaste tarkoittaa sitä että vähennät nettotuloistasi (käteen jäävästä osuudestasi palkasta) kaikki menosi ja jaat tämän säästösumman nettotuloillasi. Toisin sanoen, paljonko prosentuaalisesti sinulle jää nettotuloistasi säästöön (jos jää). Kuukausitaso ja vuositaso ovat hyviä tarkastelujaksoja. Jos meni liian vaikeaksi niin asia selvenee esimerkin voimin alla.

Miten säästöaste sitten liittyy eläköitymiseen:

a) Säästöaste 100% 

Jos henkilön säästöaste on 100%, tarkoittaisi se että hänellä ei ole lainkaan menoja. Silloin ei myöskään tarvitsisi käydä töissä vaan jos elämäntyyli pysyisi samana, voisi henkilö aloittaa eläkepäivät saman tien. Käytännössä täydellinen omavairaisuus on tänä päivänä vaikeaa, jopa mahdotonta saavuttaa, koska väistämättä jostain on maksettava: sähkö, vesi, ruoka, vaatetus, puhelin, netti, lääkkeet ym.

b) Säästäaste 0%

Jos taas säästöaste on 0%, tarkoittaa se että menot = tulot ja mitään ei jää säästöön, jolloin eläkepäivät odottavat vasta sitten vanhuuseläkeiässä. Ylläolevalle Audimiehelle käy näin. Hänelle vain saattaa tulla kyseisellä kulurakenteella eläkkeen suuruus, tai pikemminkin pienuus, yllätyksenä. Oman eläkkeesi suuruutta voit haarukoida www.tyoelake.fi/elakelaskurit/ -sivustolla.

c) Säästöaste on 0 - 100 % välissä

Realistisempaa on, että säästöaste on jossain 0-100% välissä. Alla olevassa esimerkissä henkilön vuosittaiset nettotulot on 10.000 €, kulutus 8.000 € ja säästöön jää 2.000 €.
Säästöaste on siis 2.000 € / 10.000 € = 20 %. Tähän mennessä selvää kuin pläkki, eikö?

Säästöasteen laskenta
Jos oletetaan että henkilö sijoittaisi kaikki vuosisäästönsä usean vuoden ajan ja saisi säästöillensä 10% vuosittaisen korkotuoton (=passiivista tuloa), niin osaatko sanoa milloin hän pääsisi eläkkeelle? Nimittäin, nyt päästään aikaisemmin käsittelemäni korkoa korolle -ilmiön pariin, jota alla oleva kuvio pyrkii havainnollistamaan.

Vastaus: Eläköitymisajankohta koittaa, kun vuosittainen korkotuotto = vuosittaiset menot!

Korkoa korolle esimerkki
Esimerkin tapauksessa kun työvuosia on takana 18 vuotta, saa henkilö korkotuottoja 8.109 € (10% * 81.089 €). Hänen vuosittaiset menot eli elinkustannukset olivat 8.000 €. Hän on siis onnistunut kerryttämään niin suuren pääoman (sijoitusvarallisuuden), että siitä saadut tuotot jopa ylittävät hänen vuoden kulutuksensa. Palkkatuloja ei täten enää tarvita elämiseen ja hän on taloudellisesti riippumaton. Tämä on tavoite!


On olennaista huomata, että henkilön ei tarvitse enää säästää vuodessa mitään (ei hän myöskään saa palkkaa ollessaan vapaasta tahdosta eläkkeellä ennen eläkeikää), vaan hän elää tästä lähtien ko. vuoden korkotuotoilla. Koska korkotuottoja ei enää uudellen sijoiteta, ei pääoma enää kasva, mutta ei toisaalta pienenekään. Kaikkien asioiden pysyessä ennallaan, voisi henkilö elää näin ikuisesti, tekemättä enää koskaan päivääkään töitä! As simple as that.

Kyseessä on luonnollisesti yksinkertaistus, johon vaikuttaa monia asia (inflaatio, kulutuksen muutos, tulojen muutos, vuosittainen korkotuotto ym.), mutta avannee selkeästi millä tavalla taloudellinen riippumattomuus on saavutettavissa.

 Miten säästöasteeseen voi vaikuttaa?

Säästöasteeseen vaikutti kaksi asiaa: nettotulot ja menot. Jos haluat nostaa omaa säästöastettasi, voit pyrkiä nostamaan nettotulojasi (palkan korotus, työpaikan vaihto) ja/tai laskemaan omaa kulustustasi (ei heräteostoksia, vakuutusten ja sähkön kilpailuttaminen, autosta luopuminen, ei ulkona syömistä vaan laita kotona ruokaa, vaihda netti- ja puhelinliittymä halvempaan, osta vaatteita vain alennuksesta, unohda se designlaukku tai arvokello, tarvitsetko todella uutta ja suurempaa televisiota kun vanhakin vielä toimii, lopeta tupakointi, luetko niitä tilattuja lehtiä oikeasti ym). Jo pienillä valinnoilla, asiaan keskittymällä ja oikeilla työkaluilla pääsee hyvin alkuun. Eikä sinun välttämättä tarvitse tinkiä perusmukavuuksista vaan kyse on vain ja ainoastaan tavoitteellisesta toiminnasta ja järkevästä rahankäytöstä. Voit lukea kuinka itse lähestyin asiaa Talousreformi -kirjoituksestani.

Minkälainen vaikutus tällaisilla muutoksilla sitten on? Jos oletetaan että edellisen esimerkin henkilön tulot eivät muutu, mutta hän pystyy tinkimään omasta kulutuksestaan 1.000 € vuodessa niin että hän saakin säästöön 3.000 € vuodessa (säästöaste 30%), muuttuu tilanne seuraavasti: eläköityminen olisi edessä 14 työvuoden (eikä 18 työvuoden) jälkeen!

Korkoa korolle, vuosisäästön vaikutus

Alla olevassa kaaviossa on kuvattu esimerkin tapauksessa pääomatulojen kertymistä eri säästöasteilla, sekä milloin henkilö voisi eläköityä kyseessä olevan säästöasteen tapauksessa. Pystyakselilla on kertynyt pääomatulo euroissa ja vaaka-akselilla aika vuosina.

Korkoa korolle, säästöasteen vaikutus

Säästöasteen nostamisella on merkittävä vaikutus eläköitymisaikaan. Esimerkin tapauksessa 20% säästöasteella eläköityminen voisi tapahtua 18 vuoden iässä, jolloin pääomaa olisi kertynyt n. 45.000 €. 40% säästöasteella eläköityminen voisi tapahtua 11 vuoden kohdalla, kun taas 70% säästöasteella eläköityminen voisi tapahtua jo 5 työvuoden jälkeen. Toisaalta, jos henkilö ei päätäkään eläköityä vaan jatkaa säästämistä ja sijoittamista aina 20 työvuoteen asti, olisi hänellä kertynyt pääomaa 70% säästöasteella 400.000 €, kun rahaa olisi 10% säästöasteella 20 työvuoden jälkeen vain 57.000 €!

Kuinka suuren sijoitusomaisuuden (pääoman) tarvitset?

Taloudellista riippumattomuutta ei saavuteta vain korkealla säästöasteella vaan olennaista on sijoittaa pääoman lisäksi pääoman tuotot tulevaisuuden elämisen pohjaksi. Säästämällä normaalisti tilille 10 vuotta, sinulla on 10 * säästämäsi summa tilillä 10 vuoden päästä, ja mahdollisesti pieni vuosittainen korko. Jos taas sijoitat osakkeisiin tai rahastoihin, pääset hyötymään pitkän aikavälin korkoa korolle -ilmiöstä.

Tarvittava sijoitusomaisuuden määrä riippuu siitä, minkälaisella kulurakenteella tulet toimeen. Selvitä mikä on kulurakenteesi nyt ja mieti mikä se mahdollisesti on 10 vuoden päästä. Onko esim. talolainasi jo tuolloin maksettu, jolloin tarvittava sijoitusomaisuus kattamaan vuosikulutuksesi on merkittävästi pienempi kuin nykykulutuksesi mukaan. Siitähän tässä on nimenomaan kyse: sijoitusvarallisuudesta saatavan tuoton on pystyttävä kattamaan vuosittainen kulutuksesi.

P.S. Voit haarukoida Nordnetin säästölaskurilla kuinka pienelläkin summalla voit kartuttaa itsellesi merkittävän varallisuuden.
Säästölaskuri esimerkki, rahastosäästäminen

*Kirjoitus sisältää suosittelun palveluun: Nordnet.*
Takaisin blogiinLisätietoja blogin mainonnasta.
--------------------------------------------------------------
Seuraa blogia: Twitterissä @Eurotarkka // Blogit.fi // Bloglovin // Theblogjungle
-------------------------------------------------------

Kommentit